Bella Vistan huvilan rakennutti liikemies-kauppias Karl Arthur Lindblom vaimonsa Johanna Lindblomin kanssa 1890-luvulla. Huvilan suunnitteli arkkitehti Helge Rancken.
Rakennus on pinta-alaltaan Ruissalon suurin yhdellä kertaa rakennettu huvila. Meren puoleisella julkisivulla oli alkuaan suuret avoparvekkeet, joista pohjakerroksessa oleva on myöhemmin lasitettu kuistiksi. Huvilan tornista oli alunperin avoin, kaunis näköala (italiaksi bella vista) joka ilmansuuntaan. Huvilaan kuului myös rannassa sijainnut pitkä laituri ja uimahuone.

Arthur ja Johanna Lindblom
Arthur Lindblom oli syntynyt vuonna 1864. Hän oli huvilan rakentamisen alkaessa 27-vuotias, ja oli edellisenä vuonna mennyt naimisiin 20-vuotiaan Johanna Thomen kanssa. Molempien puolisoiden vanhemmilla oli aiemmin ollut huvilat Ruissalossa, vieläpä vierekkäisillä tonteilla. Kun Bella Vistan rakentaminen alkoi, Arthurin ja Johannan viidestä lapsesta ensimmäinen oli juuri syntynyt. Esikoispoika Bertelin (s. 1891) jälkeen perhe kasvoi vielä neljällä lapsella seuraavien kahdeksan vuoden aikana (Maj 1893, Kate 1895, Ruth 1897 ja Håkan 1900).

Nuoresta iästään huolimatta Lindblomeilla oli hyvin varaa huvilan rakentamiseen. Arthur peri 1890 veljensä kanssa isänsä Gustaf Adolf Lindblomin, joka oli Turun varakkaimpia henkilöitä 1880-luvulla (Hän oli kauppias, laivanvarustaja, teollisuudenharjoittaja, Aura Sockerbruks-Bolagin toimitusjohtaja. Hän rakennutti Turun kauppatorin laitaan palatsimaisen talon, joka valmistuessaan 1890 oli Suomen ja ehkä koko Pohjoismaiden koristelluin rakennus).
On mahdollista, että ajatus ja suunnitelma Bella Vistasta oli peräisin Arthurin isältä G.A. Lindblomilta. Alkuperäinen julkisivusuunnitelma ainakin on tyyliltään vanhempi kuin 1890-luvulla suunnitellut huvilat Ruissalossa. Voi olla, että G.A. Lindblomin (61-vuotiaana tapahtuneen) kuoleman vuoksi huvilasuunnitelma jäi seuraavan sukupolven toteutettavaksi.
Sitä ei tarkkaan tiedetä, kuinka kauan huvilan rakentaminen kesti. Todennäköisesti useita vuosia. Siihen aikaan ei ollut käytettävissä juuri minkäänlaisia työtä helpottavia ja nopeuttavia koneita, vaan luonnonkivisokkelista lähtien hirsirunko ja koko rakennustyö tehtiin käsi- ja hevosvoimin.
Bella Vistan mahtava näköalatorni toteutettiin alkuperäisten piirustusten mukaan, mutta muutoin rakennuksen ulkoasua ei alun perinkään tehty alkuperäisiä piirustuksia vastaavaksi. Valokuvat 1900-luvun alusta todistavat, että rakennuksen julkisivuissa on alkuperäisen suunnitelman koristeaiheita, mutta erityisesti parvekkeen ja kuistin kohdalla koristeaiheita on lisätty tuntuvasti, niin että Villa Bella Vista muistuttaa koristeellisuudessaan muita 1800-luvulla Ruissalossa rakennettuja huviloita. Torni muutettiin varsin pian nykyiseksi umpikattoiseksi rakenteeksi. Tornin muutospiirustus on päivätty vuodelle 1914.
Sitäkään ei varsinaisesti tiedetä, paljonko aikaa Lindblomin perhe huvilalla vuosittain vietti, kun talo oli valmistunut. Todennäköisesti aika paljon: kesähuviloille muutettiin kaupungista yleensä koko kesäksi.
Ruissalon huvila-asutuksen synty liittyy porvariston elintapojen muutokseen 1800-luvulla. Mallia rakentamiseen saatiin Tukholman saaristosta ja Terijoen huviloista. Monenlaiset työt ja liiketoimet pitivät turkulaisia huvilanomistajia kiireisinä kesälläkin. Ruissalo oli sijainniltaan mainio kesänviettopaikka turkulaisille: sieltä oli mahdollista käydä päivittäin kaupungissa. Varakkaammat kesäasukkaat perustivat pienen höyrylaivayhtiön, jonka pieni höyryalus kulki tuohon aikaan kesäisin päivittäin pitkin Ruissalon ja ehkä muidenkin lähisaarten rantoja, ja otti matkustajia kyytiin huviloiden laitureilta. Huvilan lisäksi Bella Vistallekin rakennettiinkin myös laituri ja komea uimahuone.

Arthur Lindblom liittyy Ruissalossa paitsi Bella Vistan huvilaan, myös Ruissalon sillan kupeessa sijaitsevan Turun Veneveistämön eli Åbo Båtvarfin historiaan. Yritys perustettiin 1889, jolloin isä G.A. Lindblom oli yrityksessä mukana vähemmistöosakkaana. kymmenen vuotta myöhemmin Arthur Lindblom osti kolmen sukulaisensa kanssa veistämön kokonaan omistukseensa. Pääomistaja oli Arthurin isoveli Gösta, joka toimi pitkään Veneveistämön toimitusjohtajana.
Lindblomit omistivat Bella Vistan lähes 30 vuotta, vuoteen 1923. Sitä, miksi he myivät huvilan, ei tiedetä. Ehkä huvila kävi aikuistuneiden lasten perheille hankalaksi lomanviettopaikaksi ja haluttiin ottaa huomioon tulevien sukupolvien tarpeet. Ehkä huvila sinänsä koettiin ainakin ulkonäöltään vanhanaikaiseksi: rakennustyylit olivat 1920-luvulle tultaessa kokeneet suuren muutoksen. Ehkä kyse oli terveydestä: Arthur Lindblom kuoli vuonna 1927, neljä vuotta Villa Bella Vistan myymisen jälkeen. Tarinan mukaan Lindblomit ostivat tilalle 2 tonttia, yhden Paraisten Mustfinnista ja toisen Kakskerrasta – nähdäkseen kummassa viihtyvät paremmin. Kakskerta sitten voitti.
Vuonna 1923 huvilatontin vuokraoikeus – rakennuksineen – siis myytiin kauppias Evert Nylundille (1855-1938), joka oli Turun Pussi- ja Kirjekuoritehtaan omistaja. Hän ehkä hankki huvilan eläkepäivikseen, olihan hän jo 68-vuotias ostaessaan huvilan. Nylund kuoli 83-vuotiaana vuonna 1938, 15 vuotta huvilan hankinnan jälkeen.
Evert Nylundin kuoleman jälkeen huvila myytiin lastenkodiksi Yhdistys Ensi Askelelle, jonka puheenjohtaja Hanna Komulainen toimi yksityisen lastenkodin johtajana. Huvilan nimi muutettiin Bella Vistasta Ulapaksi viimeistään lastenkodin aloittaessa toimintansa. Lastenkoti toimi huvilassa vuosina 1939-1958.
Talvisodan aikana huvilan tornin puoli kärsi vaurioita venäläisten ilmapommituksessa. Pommien osuminen Ruissaloon johtui todennäköisesti lähistöllä Pukinsalmessa olleesta panssarilaiva Väinämöisestä, joka oli sijoitettu Iso-Pukin saaren luo ilmatorjunta-patteriksi suojaamaan Pansion laivastoasemaa, Turun satamaa sekä Ruissalon laivatelakkaa. Huvilaa korjattiin välirauhan aikana Turun ystävyyskaupunki Göteborgin lähettämien avustusten turvin.

Sitä ei tarkkaan tiedetä, milloin lastenkoti siirtyi Ulapalta muualle. Joidenkin tietojen mukaan lastenkoti olisi ollut toiminnassa vielä 1950-luvun loppupuolella. Toisten tietojen mukaan Ulapalla toimi Turun kaupungin kesäsiirtola jo 1950-luvun alkupuolella. Rakennus siirtyi virallisesti Turun kaupungin omistukseen vuonna 1959.
Vuonna 1959 Ulapan kesäsiirtolan johtajana toimi Erik Nikander, joka oli päätyökseen Martin koulun rehtori. Hänet muistivat Nikanderin tuttavaperheen tyttäret käydessään kesällä 2016 Bella Vistan kesäkahvilassa. Tytöistä vanhempi oli saanut kesäksi pestin Nikanderin omien pienten lasten hoitajaksi, noin 13-14-vuotiaana. Nuorempi 9-vuotias sai tulla kesäsiirtolaan isosiskon mukana. Johtaja perheineen ja muu kesäsiirtolan henkilökunta asuivat huvilan yläkerrassa, jonne hoitolapsilta oli pääsy kielletty, samoin huvilan torniin eivät lapset saaneet lainkaan mennä.
Sadat tai jopa tuhannet turkulaislapset ovat viettäneet Ulapan kesäsiirtolassa kesälomaa 1950-luvulta alkaen. ”Kesäsiirtoloissa miellyttävä loma tuhansille kaupunkikotien lapsille”, otsikoi Turun Sanomat ennen koulujen päättymistä keväällä 1960. Kesäsiirtolat olivat siihen aikaan laajaa ja lakisääteistä toimintaa, joka lienee alkanut jo 1900-luvun alussa. Tarkoitus oli alun perin sosiaalinen ja kasvatuksellinen. Katsottiin, että myös vähävaraisten lapsilla on oikeus virkistykseen kesäloman aikana. Samalla lapset pysyivät aikuisten valvonnassa kesän ajan. Kaikkein keskeisintä lienee ollut vähävaraisten lasten ruokatilanteen parantaminen. Lapset punnittiin ennen ja jälkeen siirtolajakson ja heille tehtiin lääkärintarkastus. Ruissalossa on ollut Turun kaupungin kesäsiirtola lapsille jo ainakin 1930-luvulla. Enimmillään Iso-Pukin saaressa on ollut 4 kesäsiirtolaa, Ruissalossa 2.
Alkuun kesäsiirtolassa oltiin 3-4 viikon jaksoja kerrallaan – kerran viikossa oli vierailupäivä, jolloin vanhemmat saivat tulla tapaamaan lapsiaan. Ulapalta käsin kuljetettiin lapsia ja tarvikkeita myös Iso-Pukin saarella olleisiin kolmeen kesäsiirtolaan. Henkilökunta majoitettiin huvilan yläkertaan, jossa on vanhojen pohjapiirustusten mukaan esim. ”moottoriveneenkuljettajan huone”.
Vähitellen kesäsiirtolajaksot lyhenivät viikkoon ja 1990-luvulla kesäsiirtolatoiminta muuttui päiväleireiksi, joilta lapset kuljetettiin joka päivä kotiin yöksi. 2000-luvulla huvila toimi vielä koululaisten leirikouluna sekä opetusviraston kokous- ja juhlatilana.
Vuonna 2015 Paratiisipuu Oy osti huvilan ja muutti sen nimen uudelleen Bella Vistaksi. Huvilaa voi vuokrata juhliin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin.
