Bella Vistan huvilan rakennutti liikemies-kauppias Karl Arthur Lindblom vaimonsa Johanna Lindblomin kanssa 1890-luvulla. Huvilan suunnitteli arkkitehti Helge Rancken.
Rakennus on pinta-alaltaan Ruissalon suurin yhdellä kertaa rakennettu huvila. Meren puoleisella julkisivulla oli alkuaan suuret avoparvekkeet, joista pohjakerroksessa oleva on myöhemmin lasitettu kuistiksi. Huvilan tornista oli alunperin avoin, kaunis näköala (italiaksi Bella Vista) joka ilmansuuntaan. Huvilaan kuului myös rannassa sijainnut pitkä laituri ja uimahuone.
L
Helge Ranckénin alkuperäinen julkisivusuunnitelma länsisivulta. (kuva: Turun kaupungin rakennusarkisto)Arthur Lindblom oli syntynyt vuonna 1864. Hän oli huvilan rakentamisen alkaessa 27-vuotias, ja oli edellisenä vuonna mennyt naimisiin 20-vuotiaan Johanna Thomen kanssa.
Arthur ja Johanna Lindblom
Molempien puolisoiden vanhemmilla oli aiemmin ollut huvilat Ruissalossa, vieläpä vierekkäisillä tonteilla. Kun Bella Vistan rakentaminen alkoi, Arthurin ja Johannan viidestä lapsesta ensimmäinen oli juuri syntynyt. Esikoispoika Bertelin (s. 1891) jälkeen perhe kasvoi vielä neljällä lapsella seuraavien kahdeksan vuoden aikana (Maj 1893, Kate 1895, Ruth 1897 ja Håkan 1900).
Nuoresta iästään huolimatta Lindblomeilla oli hyvin varaa huvilan rakentamiseen. Arthur peri 1890 veljensä kanssa isänsä G.A. Lindblomin, joka oli Turun merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1800-luvun loppupuolella (hän mm. rakennutti Turun kauppatorin laitaan palatsimaisen talon, joka valmistuessaan oli Suomen ja ehkä koko Pohjoismaiden koristelluin rakennus).
Sitä emme tarkkaan tiedetä, kuinka kauan huvilan rakentaminen kesti. Todennäköisesti useita vuosia. Siihen aikaan ei ollut käytettävissä juuri minkäänlaisia työtä helpottavia ja nopeuttavia koneita, vaan luonnonkivisokkelista lähtien hirsirunko ja koko rakennustyö tehtiin käsi- ja hevosvoimin.
Sitäkään ei varsinaisesti tiedetä, paljonko aikaa Lindblomin perhe huvilalla vuosittain vietti, kun talo oli valmistunut. Todennäköisesti aika paljon: kesähuviloille muutettiin kaupungista yleensä koko kesäksi. Ruissalon huvila-asutuksen synty liittyy porvariston elintapojen muutokseen 1800-luvulla. Monenlaiset työt ja liiketoimet pitivät turkulaisia huvilanomistajia kiireisinä kesälläkin. Ruissalo oli siksi sijainniltaan mainio kesänviettopaikka, että sieltä oli mahdollista käydä päivittäin kaupungissa. Tuohon aikaan pitkin Ruissalon rantoja kulki päivittäin pieni höyrylaiva, joka otti matkustajia kyytiin huviloiden laitureilta. Huvilan lisäksi Bella Vistalle rakennettiinkin myös laituri ja komea uimahuone.
Arthur Lindblom liittyy Ruissalossa paitsi Bella Vistan huvilaan, myös Ruissalon sillan kupeessa sijaitsevan Turun Veneveistämön eli Åbo Båtvarfin historiaan. Yritys perustettiin 1889, jolloin isä G.A.Lindblom oli yrityksessä mukana ja kymmenen vuotta myöhemmin Arthur Lindblom osti kolmen sukulaisensa kanssa veistämön kokonaan omistukseensa.
Lindblomit omistivat Bella Vistan lähes 30 vuotta, vuoteen 1923. Sitä, miksi he myivät huvilan, ei tiedetä, mutta tarinan mukaan he ostivat tilalle huvilat Paraisten Mustfinnista ja Kakskerrasta – nähdäkseen kummassa viihtyvät paremmin. Kakskerta sitten voitti.
Bella Vistan näköalatorni oli Lindblomien myydessä huvilan jo muutettu umpikattoiseksi (1910-luvulla). Alkuperäiset rakennuspiirustukset poikkeavat varsin paljon siitä, millainen rakennus 2000-luvulla on. On mahdollista, että rakennusta ei ole alunperinkään tehty kaikilta osin aivan piirustuksia vastaavaksi.
Vuonna 1923 huvilatontin vuokraoikeus – rakennuksineen – siis myytiin kauppias Evert Nylundille (1855-1938), joka oli Turun Pussi- ja Kirjekuoritehtaan omistaja. Hän ehkä hankki huvilan eläkepäivikseen, olihan hän jo 68-vuotias ostaessaan huvilan. Nylund kuoli 83-vuotiaana vuonna 1938, 15 vuotta huvilan hankinnan jälkeen.
Evert Nylundin kuoleman jälkeen huvila myytiin lastenkodiksi Yhdistys Ensille, jonka puheenjohtaja Hanna Komulainen toimi yksityisen lastenkodin johtajana. Huvilan nimi muutettiin Bella Vistasta Ulapaksi viimeistään lastenkodin aloittaessa toimintansa. Lastenkoti toimi huvilassa vuosina 1939-1959.
Talvisodan aikana huvilan tornin puoli kärsi vaurioita venäläisten ilmapommituksessa. Pommien osuminen Ruissaloon johtui todennäköisesti lähistöllä Pukinsalmessa olleesta panssarilaiva Väinämöisestä, joka oli sijoitettu Iso-Pukin saaren luo ilmatorjunta-patteriksi suojaamaan Pansion laivastoasemaa, Turun satamaa sekä Ruissalon laivatelakkaa. Huvilaa korjattiin välirauhan aikana Turun ystävyyskaupunki Göteborgin lähettämien avustusten turvin.
Sitä ei tarkkaan tiedetä, milloin lastenkoti siirtyi Ulapalta muualle. Joidenkin tietojen mukaan lastenkoti olisi ollut toiminnassa vielä 1950-luvun loppupuolella. Toisten tietojen mukaan Ulapalla toimi Turun kaupungin kesäsiirtola jo 1950-luvun alkupuolella. Rakennus siirtyi virallisesti Turun kaupungin omistukseen vuonna 1959.
Vuonna 1959 Ulapan kesäsiirtolan johtajana toimi Erik Nikander, joka oli päätyökseen Martin koulun rehtori. Hänet muistivat Nikanderin tuttavaperheen tyttäret käydessään kesällä 2016 Bella Vistan kesäkahvilassa . Tytöistä vanhempi oli saanut kesäksi pestin Nikanderin kahden pienen lapsen hoitajaksi, noin 13-14-vuotiaana. Nuorempi 9-vuotias sai tulla kesäsiirtolaan isosiskon mukana. Johtaja perheineen ja muu kesäsiirtolan henkilökunta asuivat huvilan yläkerrassa, jonne hoitolapsilta oli pääsy kielletty, samoin huvilan torniin eivät lapset saaneet lainkaan mennä.
Sadat tai jopa tuhannet turkulaislapset ovat viettäneet Ulapan kesäsiirtolassa kesälomaa 1950-luvulta alkaen. ”Kesäsiirtoloissa miellyttävä loma tuhansille kaupunkikotien lapsille”, otsikoi Turun Sanomat ennen koulujen päättymistä keväällä 1960. Kesäsiirtolat olivat siihen aikaan laajaa ja lakisääteistä toimintaa, joka lienee alkanut jo 1900-luvun alussa. Tarkoitus oli alun perin sosiaalinen ja kasvatuksellinen. Katsottiin, että myös vähävaraisten lapsilla on oikeus virkistykseen kesäloman aikana. Samalla lapset pysyivät aikuisten valvonnassa kesän ajan. Kaikkein keskeisintä lienee ollut vähävaraisten lasten ruokatilanteen parantaminen. Lapset punnittiin ennen ja jälkeen siirtolajakson ja heille tehtiin lääkärintarkastus. Ruissalossa on ollut Turun kaupungin kesäsiirtola lapsille jo ainakin 1930-luvulla. Enimmillään Iso-Pukin saaressa on ollut 4 kesäsiirtolaa, Ruissalossa 2.
Alkuun kesäsiirtolassa oltiin 3-4 viikon jaksoja kerrallaan – kerran viikossa oli vierailupäivä, jolloin vanhemmat saivat tulla tapaamaan lapsiaan. Ulapalta käsin kuljetettiin lapsia ja tarvikkeita myös Iso-Pukin saarella olleisiin kolmeen kesäsiirtolaan. Huvilan yläkerrassa on vanhojen piirustusten mukaan esim. ”moottoriveneenkuljettajan huone”.
Vähitellen kesäsiirtolajaksot lyhenivät viikkoon ja 1990-luvulla kesäsiirtolatoiminta muuttui päiväleireiksi, joilta lapset kuljetettiin joka päivä kotiin yöksi. 2000-luvulla huvila toimi vielä koululaisten leirikouluna sekä opetusviraston kokous- ja juhlatilana.
Vuonna 2015 Paratiisipuu Oy osti huvilan ja muutti sen nimen uudelleen Bella Vistaksi. Huvilaa voi vuokrata juhliin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin.
villabellavista.fi 